Vaikka melun ja tärinän haittavaikutukset ovat yleisesti tunnettuja työympäristön vaaratekijöitä, ne pysyvät edelleen ammattitautitilastojen kärkisijoilla. Meluvamma on vuodesta toiseen Suomen yleisin ammattitauti, ja tärinätauti kuuluu kymmenen yleisimmän joukkoon.
Riskienarvioinnin laiminlyönnit yleisiä
Työsuojeluviranomaisten ovat vuoden 2024 aikana kohdentaneet valvontaansa erityisesti melu- ja tärinäriskeihin. Tarkastusten tulokset ovat huolestuttavia: meluriskinarviointi puuttui kokonaan tai oli puutteellinen 62 prosentissa tarkastetuista työpaikoista, ja tärinän osalta vastaava luku oli 63 prosenttia.
”Kun riskienarviointi puuttuu tai on tehty puutteellisesti, myöskään työterveyshuolto ei voi antaa laadukasta terveydellistä arviointia työpaikkaselvityksissä”, kertoo tarkastaja Marjo Vänskä.
Voimassa olevat melua ja tärinää koskevat asetukset ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä – meluasetus vuodesta 2006 ja tärinäasetus vuodesta 2005. Työpaikoilla on ollut reilusti aikaa mukautua näiden asetusten vaatimuksiin, mutta monilla työpaikoilla ongelmat ovat edelleen ratkaisematta.
”Liian usein melu kuitataan vain kuulosuojainten käytöllä. Tärinän osalta taas todetaan, ettei ongelmalle voida tehdä mitään. Tämänkaltaiset asenteet ovat huolestuttavia”, Vänskä toteaa.
Laadukas riskienarviointi on avain torjuntaan
Melu- ja tärinäriskien hallinnan ensiaskeleena on laadukas riskienarviointi, joka sisältää altistumisen tarkan arvioinnin. Sekä melua että tärinää koskevat asetukset määrittelevät työperäisen altistumisen toiminta- ja raja-arvot, joita vastaan työpaikan olosuhteita tulisi verrata. Tämä edellyttää usein mittauksia, joilla varmistetaan altistustason arvioinnin tarkkuus.
”Jos melun tai tärinän toiminta-arvot ylittyvät, on laadittava torjuntaohjelma ja käynnistettävä riskinhallintatoimenpiteet. Etusijalla ovat tekniset ratkaisut, työtapoihin ja -menetelmiin tehtävät muutokset. Suojaimia voidaan käyttää viimeisenä keinona tai väliaikaisena ratkaisuna teknisten toimien rinnalla”, Vänskä painottaa.
Kohti parempaa työympäristöä
Melu ja tärinä eivät ole vain vanhentuneiden asetusten mukanaan tuomia hallinnollisia haasteita, vaan ne ovat todellisia riskejä työntekijöiden terveydelle. On selvää, että työpaikkojen on otettava aktiivisempi rooli riskien arvioinnissa ja hallinnassa. Vain tällä tavoin voidaan varmistaa turvallisemmat työolosuhteet ja vähentää ammattitautien esiintyvyyttä.